torstai 11. lokakuuta 2012

Yötöitä

Ei sitten tullut paljon nukuttua viime yönä. Siitä hetkestä alkaen kun pää oli painautunut mukavasti hirssiakanatyynylle, alkoi päässä sellainen ajatusten kuhina ettei Nukku-Matti saanut sinne sanaansa väliin. 

Se on sitten vissiin niin, että aivot (ainakin minun) tarvitsevat löysää löllymisaikaa ideointiin ja jos ei sitä aikaa muualta saa, niin sehän otetaan sitten irti uniajasta. Kaikki se, mitä en päiväsaikaan ehdi ajatella, valtasi pääni viime yönä ja lopulta aivan kihisin innosta kun kaiken maailman mahtavia ideoita poksahteli ja versosi elämään. 

Nämä ideat koskivat muun muassa:
  • yläaulan järjestämistä eteiseksi
  • vanhemmiltani saadun piirongin entisöimistä pipoille ja lapasille jne
  • teatterijuttuja ja näytelmäkirjoitusta
  • stand up -juttuja, joista yksi oli aivan pakko kirjoittaa ylös siltä varalta, että sen vielä pääsisi jossain käyttämään
  • taiteellisia työprojekteja joihin tarttumalla kätevästi välttäisin ns. oikeisiin töihin lähtemisen vajaan vuoden kuluttua (jännittää ja pienesti ahdistaa)
Muutenkin kaikenlaisia sisustamis- ja remppaideoita pulppusi mieleen ja olisi tehnyt mieli herättää mies uniltaan ja jakaa kaikki ajatukset tuoreeltaan. No, hillitsin kuitenkin itseni. 

Kun uni lopulta tuli, tuli pari tuntia myöhemmin nuhanenä-Juulia korvan juureen vaikeroimaan ettei pysty nukkumaan. Päästin viereeni, mies lähti lastenhuoneen lattialla kun siellä oli peuhupatja sopivasti valmiina. Peittelin Juulian hellästi kainalooni ja nautin läheisyydestä kunnes pikkasen alkoi sitten nappaamaan kun pikkuneiti tomerasti töni minua kohti sängyn reunaa ja toisti: "Väihtä! väihtä!" Päätin että lattiallahan en yötäni vietä ja mustelmiakaan en juuri himoitse joten Juulia lähti pikapalautuksena omaan sänkyynsä ja mieskin palasi juurilleen. 

Nyt on hieman sellainen olo että onneksi ei tarvitse edes yrittää ulkoilua tänään. En kyllä jaksaisikaan. Lapset kröhivät ja niistävät räkämatoja minkä kerkeävät ja koira on vanhemmillani lomalla joten siitä ei tarvitse potea huono omaatuntoa.

Tuo Pesonen se on myös aika kova ideoimaan

Ehkä voin antaa ajatusten velloa ja kirjoittaa kaikki hyvät ideat ylös...

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentin jättäminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Tai sitten ei sinne päinkään.