Istu maamme! Ist um aam me? Istuma-amme.

On se vaan sym-paattinen <3

Hyvä päivä

Arvatkaas mistä tunnistaa hyvän päivän.

Ehdotuksia?

Siitä ettei kuole? No okei joo, ihan hyvä arvaus. Mut en nyt hakenut ihan tuota.

Koska... mun miälestä hyvän päivän tunnistaa siitä että...

1. Kylpyhuonekalustekaupasta soitetaan että kamat on täällä, voipi tulla noutamaan.

2. Sähkärin ja putkimiehen onnistuu saamaan vielä tälle viikolle. Siis huomiselle! Ja ylihuomiselle!

3. Kukkapenkissä näkyy pieniä vihreitä, maasta esiin työntyviä juttuja juuri niillä paikkeilla, mihin syksyllä tungin sipuleita.

Jep. Hyvä päivä oli. Nyt minua kutsuu kirja jonka mies toi kenties pari vuotta sitten joltain reissultansa, kaverin vaimo oli pistänyt matkaan että siinä Lauralle luettavaa. Minä vain vilkaisin silloin että jaa tuo chick flickiä edeltänyt chick lit tjaah en nyt ole hömppätuulella... ja sitten pari päivää sitten jostain syystä otin kirjan käsiini silmäilläkseni sitä ensimmäistä kertaa oikein todella. Ja totesin että hei HALOO tää on just sellainen kirja jonka haluan lukea NYT.

Siis Eat Pray Love. Kauniita unia!

Saumalankalauantai (sanopa se nopeesti!)

Kun huhtikuisena aamuna herää ropisevaan ääneen, on ensimmäinen ajatus: just joo, tänään ei sitten ulkoilla. Ja toinen ajatus on: Jeeeeee! lumet sulaa!! Tule tule tule tule kesä, ja tuleehan se - ainakin jonkinlainen. Mutta joka tapauksessa ilmojen lämpenemisen huomaa jo nyt Laululassa. Tänään vietin puolet päivästä kotona hippastellen t-paidassa. Siis minä, vilukissa Luojan armosta. Nytkin on jalassa farkkushortsit, uskokaa tai älkää (ja okei joo, niiden lisäksi on sukkikset, kahdet villasukat ja säärystimet...) Olen tässä fiilistellyt miltä sitten kesällä tuntuu tepsutella pitkin Laululaa paljain varpain, availla ovia päätyauloihin ja pitää ne auki. Käväistä vaikka parvekkeella kastelemassa kukkia (niin kuin muka muistaisin! Kuolevat pystyyn viikossa.) Etsiä pihasta aurinkoinen paikka ja levittää siihen viltti. (Sitä ennen voisin ilomielin hyvästellä pihasta muutaman ikihongan, sori vaan puunhalaajat mutta olisi se oikeastaan kiva jos ei suurin osa pihasta olisi käytännöllisesti katsoen aamusta iltaan varjon valtakuntaa.)

Kylpyhuoneremontissa on edetty niin pitkälle, että ilmeisesti valmiiseen kylppäriin olisi mahdollista päästä jo viikossa jos vain sähkö- ja putkimies sekä kylpyhuonekalusteet saisi ilmestymään paikalle optimaalisesti. Mutta koska näin tuskin tapahtuu, odottelemme vielä kärsivällisesti kylpyyn pääsyä. Ja ei se mitään, itseltä ihan loksahti suu auki kun mies latoi nämä juuri mainitsemani aikataulufaktat eilen illalla. Siis mitä? Valmistuuko se tosiaan? Eikö tämä olekaan feikkiremppa? 

Alla todistusaineistoa:

Kuka arvaisi että tämä mies ei ole ennen laatoittanut muuta kuin ämpäreitä? Not me.

Kalusteet tulevat Svedbergsiltä (kuvat osoitteesta svedbergs.fi)

Pieneen tilaan piti valita pientä ja napakkaa

Kattopaneelit odottavat alakerran tulevassa kirjastohuoneessa (köh köh, vähänkö hienosteleva sana) maalausta. Väri on napattu vanhasta Avotakasta. 

Haluaisitko kylpeä mustikassa? Kuvassa myös hyvä kirja jonka sain kirjastosta heti kun se uutuuttaan kiiltävänä sinne ilmestyi. Eläköön varaussysteemi! Deko hävisi kiinnostavuudessaan taas Avotakalle.

 Sellaista täällä siis. Loppuun vielä pääsiäiskuvia koska en taannoin ehtinyt pääsiäispostausta väsätä. Siis vaikka mulla olis ollut niin täydellinen otsikkokin. No, laitan sen otsikon nyt silti. Ja meillähän siis tosiaankin saumattiin lankalauantaina. Ettäs tiedätte nyt sitten. 

Pitsit & villat & puukot

...ja samaan aikaan toisaalla:

 

Seinän sisästä löytyi puuhun isketty kotimainen laatupuukko. Että jos muistat kadottaneesi omasi rakennuspuuhissa, pist viestii. Voi tosin olla ettet ole enää hengissä.

Kuolaa, hikeä ja laattaa

Blogihiljaisuus johtuu yleensä ihmisillä siitä, että on jotain muuta tekemistä. Niin täälläkin. Aamut ja illat niin täynnä touhua ja täysillä elämistä, että ei ehdi sitä tänne päivitellä. Toisaalta remontti edistyy niin etanavauhtia (kuvitelkaapas etanaa tekemässä kylppäriremonttia), että ei senkään puoleen ole mistä kirjoittaa. Mutta tämä tiedoksi:

- Kylppärin seinälaatat ostettuna (valkoista, mattaa, alesta)
- Kylppärin lattialaatat tilattuina ja noudettavissa

Näitä olen kuolannut jo muutaman vuoden ja nyt mies saa hikoilla nää lattiaan.

Ehkä tuota samaa voisi laittaa myös alakerran vessaan. Hieman ollaan tässä sillä kannalla, että muunnamme ihanan ikkunallisen ruokakomeron vessaksi ja teemme pitkulaisesta, tilavasta vessasta kodinhoitotilan. Eli siis käytännössä pyykkituvan (sitä se on tälläkin hetkellä). Ruokakomero on niin mahtava keksintö, että ehdottomasti täytyy sellainen sitten alakertaan tulevan keittön nurkkaan nikkaroida.

Pohdinnassa on viime aikoina ollut aita ja miten ihmeessä saamme sen mahdutettua talon ja tien väliin vai saammeko. Tilaa on vain muutama metri ja edessä muutama ongelma. Tai siis kaksi ongelmaa, jotka molemmat katoaisivat kartalta ihanasti jos talvi - sellaisena kuin sen nyt tunnemme - häviäisi ikuisiksi ajoiksi: 1) auralumet tien penkalla 2) katolta putoava lumi.

Käytännössä ei onnistune, emme vain saa aitaa tahi näkösuojaa tuohon talon ja tien väliin.

Eipä tuota kesällä kauppoja hieroessa pystynyt mitenkään ottamaan huomioon! (Eikä se olisi mihinkään vaikuttanut, mutta kauniita olivat unelmani syreenipensaista ikkunoiden alla.)

Täällä muuten alkoi tänään loma!

Tuhovimma

Mikä siinä onkin, että kun näkee tällaisen kylpyhuoneen:

...niin sille haluaa tehdä näin:

...ja miksei saman tien myös näin:

 

Vaikka wc-istuin oli huonosti asennettu tai käytössä liikkunut ja sitten kätevästi lattialle vesiään vuodattanut, ei rakenteista löytynyt mitään kosteusvaurioita. Hallelujaa. Aina sitä nimittäin pikkasen jänskättää, kun on aika kurkistella muovimattojen alle kosteissa tiloissa. Ehkä tiedät tunteen?

 Kylpyhuone on aikoinaan tehty yhdistämällä kaksi komeroa toisiinsa. Betonivalun alta löytyi vanhat lattialaudat.

Kivan värinen saha! Ja pyyhekin ihan sävy-sävyyn.

Meidän talossa nää on miesten hommia. Tai lähinnä tämän kuvassa olevan miehen.

 

Putkimiehetkin kävivät jo tänään. Päätimme vaihtaa lavuaarin vastakkaiselle seinälle, koska entisellä paikalla sen ylle ei mahtunut peiliä. Ja me vaan tykätään peilata. 

Remontin ajan käytämme toisen päädyn kylppäriä kuten tähänkin asti. Siellä on niin viileää, että lapset eivät sinne kovin mielellään mene. Väliaikaratkaisuna meillä onkin lastenhuoneeseen tarvittaessa tuotu potta, esimerkiksi tänään kun Inkeri oli kuumeessa. Olemme nyt psyykanneet typyköitä jaksamaan vielä hetken tätä järjestelyä, koska kohta meillä on kylppärissä a) lattialämmitys b) kylpyamme. 

Sitä odotellessa!

Tänään olen...

...hömppästellyt puolillepäivin mieheni pitkissä kalsareissa ja villatohveleissa.

...päättänyt kuitenkin että tänään on pitkästä aikaa Rintsikallinen Päivä ja pukenut ylleni jopa sukkahousut. Laitoin myös tukan, erittäin laiskalla tavalla tosin. But it's the effort that counts, right?

....niistänyt niistänyt niistänyt nenääni (kuten aina, kangasnessuihin).

...kokannut ensimmäistä kertaa tällä Pippurimyllyn reseptillä ja saanut aikaiseksi sellaista ruokaa, mitä tekee mieli ottaa lisää ja lisää. Namskis!

...seurannut sydän onnesta yli läikkymäisillään tyttöjen sopuisia yhteisleikkejä, joissa on rakennettu majaa, taisteltu itse rakennetuin lego-robotein ja lähdetty retkelle.

...haaveillut  -totta tosiaankin - mustavalkoisesta(!!!) kylpyhuoneesta. Tai oikeastaan mustavalkoisuus koskisi vain laatoitusta, tekstiilit voisivat olla fuksiaa, oranssia, turkoosia, mitä vain päähän pälkähtää. Hmm tai sitten voisi olla täysin mustavalkoista. En tiedä. Pitää tutkailla tuntoja.

...vältellyt sokeria kolmattta päivää, todennut makuaistini jo tottuneen makeusmuutokseen ja kaivannut jumppaan. Jokohan sitä huomenna uskaltaisi?