Nyt sen teen. Pitkästä aikaa. Ennen kuin jätän taas tekemättä. Kirjoitan jotain, teen paluun pitkän tauon jälkeen ja laitan ylös mitä olemme Laululassa talven aikana saaneet aikaan.
Kuvia remontin etenemisestä ei juurikaan omalla koneellani ole, ja koska en halua nyt kuvattomuudesta tehdä kynnyskysymystä, mennään näillä kahdella Instagram-kuvalla tällä kertaa. Kuvat ovat alakerran tulevasta kirjasto/musiikki/työhuoneesta, jonne olen koko ajan kaavaillut jotain hyvin tummapohjaista tapettia. Ja kuinka ollakaan, lastulevyjen ja parin haaleanvaalean tapetin alta alkoi kuoriutua esiin kahta erilaista lähes mustaa seinäpaperia. Kummia joskus nämä tällaiset intuitiiviset päätökset...
Viime päivityksen jälkeen meillä on aloitettu (siis mies on aloittanut) alakerran saunaremontti ja melkeinpä se onkin jo valmis. Saunasta tuli kompakti, mutta varsin mukava. Ainakin silmämääräisesti arvioituna, löylyihinhän ei vielä olla päästy,
kun tarvittaisiin paikalle sähkö- ja putkimiestä ja lisäksi täytyy
asentaa vielä väliovet. Halusin, että panostamme laadukkaisiin, aisteja helliviin, selkeisiin materiaaleihin ja lopputulos tuntuu sellaiselta mitä toivoinkin; haapapaneelit ovat niin pehmoiset ja sileät, että niitä tekee mieli silitellä aina kun saunalla käy pyörähtämässä. Siihen nähden, että olemme tässä elelleet saunatonna jo melkein puolitoista vuotta, ollaan jo erittäin erittäin lähellä. Mies nikkaroi aina sen verran mitä työt ja perhe-elämä antavat periksi.
Lisäksi alakerrassa on revitty (lue: mies on repinyt) lastulevyt irti tulevan keittiön sekä musiikkihuoneen seinistä ja kaivettu esiin lautalattiat. Purettu keittiöstä puuhella leivinuunin tieltä ja olohuoneesta avotakka, jonka tilalle tulee joko pönttöuuni tai kaakeliuuni rahatilanteesta riippuen...
Ja pähkäilty keittiösuunnitelmia. (minä) Pitkäaikainen unelmani mustasta Kvänum-henkisestä keittiöstä toteutunee.
Jos olet neljän vuoden sisällä selaillut kotimaisia sisustuslehtiä, tiedät varmasti mitä tarkoitan. Saareke pysyi suunnitelmissa pitkään mukana, mutta on nyt todennäköisesti jäämässä kuitenkin pois.
Ja tilattu kylän oma puuseppä keittiötä tekemään. (Mies tilasi ja tämän tapaamisen seurauksena keittiöstä puretun hellan luukut vaihtoivat omistajaa)
Ja tehty surutyötä Cole & Sonin Cow Parsley - unelmasta luopumisen takia... tilattu Tapettitalosta tapettinäytteitä. (minä)
Monta monituista vuotta olen haaveissani hellinyt ajatusta Cow Parsleystä mutta vasta hiljattain otin selvää siitä, mitä tuo ihanuus maksaa. Aijaipaljonliikaa.
Ja mietitty miten kummallista mahtaakaan sitten olla asua myös alakertaa - mitä edes teemme kaikella sillä tilalla!
Kuten joku ehkä huomasi, otsikko ei liittynyt tekstiin millään lailla.
Vai liittyikö...? No ainakin meillä täällä lauletaan ja vihelletään joka päivä - ja paljon.
